Työnohjaus
Työnohjauksen virallinen määritelmä Suomessa (STO ry) menee jotenkin näin:
”Työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja toimintaympäristöön sekä johtamiseen liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tarkastelua ja jäsentämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä työstä ja toimintatavoista, vahvistaa ammatti-identiteettiä sekä kehittää työyhteisön vuorovaikutusta ja hyvinvointia.”
Kuten tästä määritelmästä käy ilmi, työnohjaus on varsin laaja käsitekokonaisuus, ja sen tuomat hyödyt ovat suuria monissa työyhteisöissä. Usein työnohjaus ymmärretään työryhmän toimijuuden parantamisessa sekä työnohjausta käytetään myöskin erilaisten ongelmien ratkaisuvälineenä — ryhmätyönohjaus onkin usein tätä. Ryhmässä omien henkilökohtaisten kysymysten tai haasteiden esille nostaminen saattaa olla vaikeaa. Usein työnohjauksen maksaja (työnantaja) toivookin, että työnohjaus keskittyy suoraan työryhmän toimivuuden parantamiseen tai asiakastapauksiin.
Auttamistyössä, jossa auttaja työskentelee yksin, työnohjaus on usein lähes ainoa kanava käsitellä tunteita ja tuntemuksia, joita asiakastyöskentely nostaa esille. Useat työnohjausasiakkaani kertovat, että heille työnohjaus on ”terapeutin terapiaa”, joka auttaa heitä kirkastamaan omia ajatuksiaan sekä ymmärtämään työn nostattamia tunteita.
Itse näen työnohjauksessa nämä tärkeimmät elementit:
· auttaa terapeuttia kehittymään ammatillisesti
· ylläpitämään terapeutin omaa empatiakykyä
· antamaan terapeutille peilin, jonka kautta terapeutti voi reflektoida ammatillista
toimintaansa
· tukemaan terapeutin tärkeintä työkalua: terapeuttia itseään!
Näin työnohjauksen päivänä haluaisin meidän kaikkien miettivän, mitä työnohjaus merkitsee juuri sinulle. Onko työssäsi asioita, joista haluaisit käsitellä työnohjauksessa? Onko kokemasi työnohjaus vastannut tarpeitasi?